Pokerus the coastal town

~ Valinta on sinun ~
 
PääsivuFAQKalenteriHakuKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätRekisteröidyKirjaudu sisään

Jaa | 
 

 Joa - Scolipede

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Kasetti
asd


Viestien lukumäärä : 2117
Join date : 21.10.2010
Paikkakunta : Nangijala

ViestiAihe: Joa - Scolipede   Ke Joulu 23, 2015 3:17 am



Pokemon: Scolipede
Tyyppi: Ötökkä/myrkky
Nimi: Joa
Ikä: 34 vuotta
Sukupuoli: Uros
Jengi: Jengitön

Tarkempi kuva

Ulkonäkö: Sangen normaali ja kookas Scolipede, joka poikkeaa normaalista vain sillä, että osa sen värityksestä on shiny. Shiny-kohdat hohtavat päivällä hieman, ja yöllä huomattavasti, jos ne ovat olleet jonkin aikaa valon lähettyvillä ennen pimeään astumista. Jalat eivät ole kovin pitkät, joten kovaan juoksuun ei Joa pääse, mutta sen sijaan se jaksaa kulkea pitempään, vaikka sen keho onkin painava. Sarvet ovat pitkähköt ja terävät. Silmät ovat lähes aina mustina viiruina keltaista pohjaa vasten, joten Joalla on miltei aina samanlainen ilme, mikä on tyypillistä Scolipedeille. Vasemman silmän vierestä on lähtenyt pieni pala magentan väristä osaa pois, ja sen rintakehässä ja otsassa on siniset kuviot, jotka on tehty pysyvällä maalilla. Maali myös hohtaa pimeässä.

Luonne: Scolipedeistä saa yleisesti pelkän ulkonäön perusteella kylmän vaikutelman tuijottavien viirusilmien kanssa, ja kylmä Joa onkin. Se ei pahemmin luo katsekontaktia tai usein aloita keskustelua. Se on sarkastinen ja peräti ilkeä, eikä liiemmin arvosta ystävyyssuhteita. Kaikki on sille vähän se ja sama, eikä se jaksa ajatella toisten tunteita sanoessaan mitä sylki suuhun tuo. Sitä kiinnostaa lähinnä alkoholi ja se miten hankkia sitä. Selvänä ollessaan sen yleensä löytääkin jostain nukkumasta tai viinanhausta, eikä se pidä kummankaan keskeyttämisestä. Ainut seura, mikä sille tuntuu kelpaavan, on juomaseura, ja moiseen se harvoin törmää. Pullo tuntuu olevan ainut mitä Joa osaa jakaa.
Humalassa Joa ei käyttäydy väkivaltaisesti saatika riehu, vaan lähinnä hoipertelee sekavanlaisesti ympäriinsä. Silloin se on huomattavasti sosiaalisempi, muttei muutu yhtään sen kiltimmäksi, vaan yleensä vain mollaa toisia. Jos Joa kuitenkin juo tarpeeksi, muuttuu se agressiiviseksi ja uhittelevaksi.

Usein Joa jättää muut huomiotta, mutta se myös tylsistyy helposti. Tylsyyksissään se saattaa aloittaa keskustelun, mutta silloinkin lähinnä vain muita nälviäkseen. Se saattaa myös pelotella itseään pienempiä teeskentelämällä hyökkäävää, mutta harvemmin se satuttaa ketään muilla kuin sanoilla. Ei ota koskaan vastuuta teoistaan ja on laiskanpuoleinen, joten ei jaksa aiheuttaa sen suurempaa häslinkiä, vaikka ajatus joskus houkuttaisikin. Se aiheutta ihan tarpeeksi tuhoa, jos on juonut liikaa.

Vääryttä nähdessään Joa ei jaksa tehdä asioille mitään, se vain kääntää selkänsä ja on kuin ei olisi huomaavinakaan. Se on katkera, ei koe kenenkään koskaan puolustaneen sitä, joten ei vaivaudu puolestaan puolustamaan muita. Totaalinen pessimisti, ei liiemmin odota miltään mitään suurta, muttei myöskään sen kummemmin murehdi asioita.
Jos se tunnistaa jonkun Dawnilaiseksi, on se tuota kohtaan automaattisesti aggressiivinen menneisyytensä johdosta. Jos sen joskus saa jutustelemaan, yleisin puheenaihe sille on Dawnien mollaaminen ja toisten yllyttäminen heidän mollaamiseensa. Voisi ajatusmaailmaltaan kuulua Duskeihin, mutta ei ole valmis ottamaan vastaan komentoja tai tehtäviä keneltäkään itseään ylemmältä. Se ei siedä minkäänlaista määräilyä, vaan kokee tarpeelliseksi osoittaa, että on vahvempi ja parempi, mikäli tarve vaatii.

Menneisyys: Pieni ja erikoisella tapaa shiny Venipede sai kaiken huomion, hän pyöritti kavereidensa elämää, hän määräsi, ketkä olivat suosittuja, ja ketkä niitä luusereita. Hänellä ei ollut sisaruksia, joten hänellä oli vanhempiensa jakamaton huomio. Hän oli se, jonka kaikki tunsivat pienellä metsäaukiolla, jossa hän asui. Ei väliä, ajateltiinko hänestä positiivisesti vai negatiivisesti - mutta kaikki huomioivat hänet.
Joa ei liiemmin piitannut muista, kunhan he vain piittasivat hänestä. Mutta eräs päivä Joan elämään asteli Caterpie, johon hän pienen tutustumisen jälkeen rakastui päättömästi. Joa teki Caterpiehen lähempää tuttavuutta, mutta Caterpie ei tuntunut piittaavan Joan porukoissa liikkumisesta. Niinpä Joa hylkäsi porukkansa, ja alkoi olemaan kahden Caterpien kanssa. Hän tuli omasta mielestään hyvin toimeen toisen kanssa, ja uskalsi lopulta kertoa tunteistaan. Eihän häntä oltu koskaan torjuttu tai moitittu, hänhän oli täydellinen. Ja hän koki tämän Caterpien ansainneen täydellisyytensä, eikä ajatellut että toinen edes harkitsisi hänen tunteidensa torjumista.
Mutta juuri niin kävi, eikä Joa voinut käsittää miten se oli mahdollista. Caterpie oli nimittänyt häntä itsekkääksi, eikä Joa käsittänyt, mitä väärää oli olla itsekäs. Torjutuksi tuleminen sai Joan hämmentyneeksi ja vihaiseksi.

Joa palasi takaisin kaveriporukkaansa - tai ainakin luuli palaavansa. Hänen kaverinsa olivat löytäneet jo uuden pomon pieneen jengiinsä, mutta sehän ei Joalle käynyt. Venipede haastoi johtamaan nouseen Parasectin, muttei pärjännyt jo kehittyneelle pokémonille. Päihitetty Joa pakeni paikalta, suunnaten vanhempiensa turviin. Mutta yhtäkkiä jokin kopsahti hänen kylkeensä, ja Joa tiesi joutuneensa poképalloon. Hän yritti jollakin tavalla päästä ulos, mutta hän oli väsynyt taistelusta, joten antoi olla.
Pian hänet päästettiin poképallosta, ja ihminen, joista vanhemmat olivat varoitelleet, kumartui silittämään Joan päätä. Joa tunsi ensimmäistä kertaa pelkoa, mutta ihminen puhui hänelle rauhallisella äänensävyllä.
Joa vilkuili ympärilleen, huomaten olevansa täysin vieraassa paikassa. Ympärillä ei ollut puita, ei pensaita, ei mitään tuttua. Hän oli neliönmallisessa huoneessa, jossa oli omituisia esineitä. Venipede kipitti kiireesti poispäin ihmisestä, mutta huoneesta ei tuntunut olevan poispääsyä. Korkeammalla oli kuitenkin jokin ruutu, josta säteili auringonvaloa. Joa kulki sitä kohden, yrittäen kurkottaa valoa kohti, mutta se oli aivan liian kaukana.
Ja jälleen hän tunsi ihmisen kosketuksen, kun hänet nostettiin ylös. Venipede pyristeli ensin vastaan, mutta tajusi sitten ihmisen nostavan hänet valon luokse. Ikkuna aukesi ja Joa tunsi raikkaan ilman vasten kasvojaan. Ihminen laski hänet ikkunalaudalle, ja hämillään Joa kääntyi katsomaan ihmiseen. Eikö hän ollutkan vanki?

Joa päätti jäädä ihmisen luokse, osasyyksi häpeästä jenginsä edessä häviämisestä. Joa kehittyi vuosien varrella Scolipedeksi, ja hänen suhteensa ihmistä kohtaan tuntui erottamattomalta. Joa todella viihtyi ihmisen luona.
Eräs päivä vaeltaessaan metsässä Scolipede huomasi joukon ötökkäpokémoneja avuttomanoloisen Trapinchin kimpussa, ja hän päätti auttaa pientä hätistämällä kiusaajat pois. Tuntui oudolta olla kerrankin se, joka auttoi jotakuta, ja se tuntui yllättävän hyvältä.
Trapinch tuli hänen ja ihmisen luokse asumaan, mutta Scolipede suhtautui tulokkaaseen hieman kylmästi, vaikka olikin pelastanut tuon. Hän ei ollut unohtanut, miten oli menettänyt kaveriporukkansa Parasectille, ja nyt hän tunsi olonsa jotenkin uhatuksi. Hän antoi Trapinchin kuitenkin olla, sillä ihminen tuntui pitävän hänestä. Vaikka juuri se olikin ongelma... Joa yritti kieltää sen, mutta oli kateellinen.
Joa seurasi Trapinchin kasvua sen kehittyessä Trapinchista Flygoniksi asti. Ja jollakin pienellä tavalla Trapinch, Knieja, tuntui hänelle läheiseltä, vaikka hän näyttikin aina nyrpeää naamaa pienemmälle. Sitten Knieja kehtasi vain lähteä omille teilleen, ja ihminen antoi hänelle luvan, noin vain. Knieja ei tuntunut näkevän surua ihmisen kasvoilla, mutta Scolipede näki sen. Hän oli tuntenut ihmisensä tarpeeksi kauan, mutta tuo Flygonin penikka ei.

Joa jatkoi elämäänsä ihmisen seurassa, kunnes Knieja yllättäen palasikin. Mutta Flygon saapui vain pyytääkseen Scolipedeä oikeaksi kädekseen, ja Scolipede suostuikin mukisematta, sillä halusi kostaa Flygonille, vaikkei hän varsinaisesti mitään hirvittävää ollutkaan tehnyt. Scolipeden mieli oli kuitenkin hyvin ahdas, ja kun hän kerta oli päättänyt jotakin, niin sen hän myös teki. Joa ei halunnut itse aiheuttaa ihmiselleen sellaista ikävää, kuin mitä Knieja oli aiheuttanut, joten hän päätti palata takaisin kotiin saatuaan kostonsa.
Joa näki, että Knieja oli kokematon, typerä. Hän ihmetteli, miten Flygon oli saanut johtajan paikan; hänhän pilaisi koko jengin. Niinpä Joa päättikin suorittaa kostonsa hieman suuremmalla tavalla, kuin oli aluksi kaavaillut.
Joa vei "kiireisen" johtajan piiloon uteliaiden katseilta, ja päätti käydä suoraan asiaan. Hän syöksyi Flygonia kohden, iskien sarvensa tuon alavatsaan. Helppo nakki, vaikka viime taistosta oli jo aikaa.
Knieja oli kuitenkin saanut enemmän harjoitusta kuin Scolipede oli tiennyt, ja lopulta hän joutui pakenemaan toisen edestä. Hän oli satuttanut Kniejaa pahasti, ja Knieja oli satuttanut häntä - ja vaikka hän oli itse aloittanut, tuntui hänestä kuin oma veli olisi pistänyt puukon selkään. Kniejahan se oli ollut se, joka oli lähtenyt noin vain omille teilleen.
Joa palasi ihmisen luokse, vain löytääkseen tuon menehtyneenä. Ihminen oli saanut sairaskohtauksen Joan poissaollessa, ja Joa koki jälleen suunnatonta vihaa Kniejaa kohtaan. Flygonhan tässä oli se, joka oli tämän kaiken aloittanut - ilman häntä tätä ei olisi tapahtunut.

Joa halusi kostaa entistä enemmän, muttei tiennyt miten pärjäisi nuoremmalle ja vahvemmalle. Kauaa sen ei tarvinnut miettiä, kun se törmäsi ihmiseen, joka usutti pokémoninsa Joan kimppuun. Häkeltynyt Joa taisteli vastaan, mutta tuo päihitettiin ja napattiin uudemman kerran. Joa ei pitänyt ihmisestä, mutta tuon pokémonit olivat vahvoja, ja Joa päätti kokeilla liittoutumista heidän kanssaan, jotta saisi kostonsa. Ihmisieltä Joa sai maalaukset otsaansa ja rintakehäänsä, hän hölisi aina jotain jostain uskonnoista ja legendaarisista pokémoneista, mutta Joa ei piitannut moisesta. Muut pokémonivat eivät kuitenkaan ilahtuneet Joan kostonhimosta, ja lopulta Joa pakeni ihmiseltä, katkerana jälleen.
Se suuntasi tiensä kaupunkiin, joka oli tullut tutuksi muutamalla visiittikerralla, mutta metsä oli Scolipedelle paljon tutumpi ja mieluisampi paikka. Joa ei tuntunut kuuluvansa autojen ja ihmisjoukkojen sekaan, mutta yritti tottua oloihin. Hän ei ollut vielä saanut kostoaan.

Kyky: Poison Point

Hyökkäykset:
Poison Sting
Venoshock
Double-Edge
Megahorn

[Pelitilanne + suhteet]

Pelaaja: Kasetti.

_________________
       
Eho, Knieja, Roanoke
Atanar, Kulju, Emial
ava&ak © warblinded
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
Joa - Scolipede
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Pokerus the coastal town :: Hahmoesittelyt :: Pilvenreuna-
Siirry: